Miksi et uupua saisi? Olethan ihminen.
Miksi et uskaltaisi levätä kuunnellen?
Millainen sitkeä seitti sinua vangitsee?
Millainen suunta ja reitti kutsuu ja rohkaisee?

Et ole matkalla yksin. Moni jo kulki sen,
kohtasi yölliset varjot, päivien rankkuuden.
Moni jo rohkeuden löysi itsensä tavata,
uskalsi rautaisen portin vihdoinkin avata.

– Anna-Mari Kaskinen